Suomessa on mahdollista ryhtyä sijaisvanhemmaksi yksin, ilman puolisoa. Lainsäädäntö ei edellytä sijaisvanhemmalta parisuhteessa elämistä, vaan keskiössä on hakijan soveltuvuus ja kyky tarjota turvallinen koti sijoitetulle lapselle. Yksin sijaisvanhemmaksi ryhtyvän kohdalla arvioidaan erityisesti tukiverkostoa, jaksamista ja arjen järjestelyjä, jotta voidaan varmistaa lapsen edun toteutuminen. Prosessi ja vaatimukset ovat pääosin samat kuin pariskunnille, mutta joitain erityispiirteitä yksin hakemiseen liittyy.
Voiko sijaisvanhemmaksi ryhtyä yksin vai tarvitaanko puoliso?
Sijaisvanhemmaksi voi hakeutua Suomessa myös yksin elävä aikuinen. Perhehoitolaki ei aseta vaatimusta parisuhteesta, vaan määrittelee perhehoitajaksi sopivan henkilön, joka koulutuksensa, kokemuksensa tai henkilökohtaisten ominaisuuksiensa perusteella on kykenevä antamaan perhehoitoa. Viranomaisten näkökulmasta oleellista on hakijan kyky vastata lapsen tarpeisiin ja tarjota vakaa kasvuympäristö – ei perherakenne sinänsä.
Monet yksin elävät henkilöt toimivat menestyksekkäästi sijaisvanhempina. Arvioinnissa painottuu hakijan verkostojen laajuus, sillä yksin toimivan sijaisvanhemman kohdalla toimiva tukiverkosto on erityisen tärkeä jaksamisen ja käytännön arjen sujumisen kannalta.
Mitkä ovat sijaisvanhemmaksi ryhtymisen yleiset vaatimukset?
Sijaisvanhemmuuden yleiset vaatimukset ja edellytykset tulee täyttää riippumatta siitä, hakeeko tehtävään yksin vai puolison kanssa. Keskeisiä vaatimuksia ovat vakaa elämäntilanne, riittävä terveys sekä valmius sitoutua lapsen elämään pitkäjänteisesti. Hakijan on myös käytävä pakollinen PRIDE-valmennus ennen sijaisvanhemmaksi ryhtymistä.
Sijaisvanhemmalta edellytetään useimmiten:
- Sopivaa ikää (ei tarkkaa ikärajaa, mutta riittävä elämänkokemus ja jaksaminen huomioidaan)
- Vakaa taloudellinen tilanne (ei velkajärjestelyä tai merkittäviä talousongelmia)
- Riittävän tilava ja turvallinen asunto
- Hyvä terveys ja toimintakyky
- Puhdas rikosrekisteri (erityisesti lapsiin kohdistuvien rikosten osalta)
- Kyky tehdä yhteistyötä viranomaisten ja lapsen biologisen perheen kanssa
- Toimiva tukiverkosto (erityisen tärkeä yksin hakevalle)
Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen edellyttää aina PRIDE-valmennuksen suorittamista, joka sisältää yhdeksän ryhmätapaamista ja kirjallisia kotitehtäviä. Valmennuksen aikana arvioidaan hakijan valmiuksia toimia sijaisvanhempana.
Miten yksin sijaisvanhemmaksi ryhtymisen prosessi etenee?
Yksin sijaisvanhemmaksi hakeutuvan prosessi alkaa yhteydenotolla oman alueen lastensuojeluun tai sijaisvanhemmuutta järjestäviin organisaatioihin kuten Go Strong tai SOS-Lapsikylä. Prosessi etenee alkuhaastattelusta PRIDE-valmennukseen ja lopulta mahdolliseen hyväksyntään, jolloin sijaisvanhemmaksi hakeutuva voi saada toimeksiantosopimuksen.
Prosessin päävaiheet ovat:
- Alkutiedustelu ja ensimmäinen haastattelu kiinnostuksen kartoittamiseksi
- PRIDE-valmennukseen osallistuminen (kesto useamman kuukauden)
- Henkilökohtaiset tapaamiset sosiaalityöntekijän ja PRIDE-kouluttajien kanssa
- Kotikäynnit ja asuinolosuhteiden arviointi
- Soveltuvuuden kokonaisarviointi, jossa huomioidaan yksin hakeutuvan erityistilanne
- Hyväksyminen sijaisvanhemmuuteen ja toimeksiantosopimuksen laatiminen
Yksin hakevalla arvioidaan erityisen tarkasti jaksamista, tukiverkostoja ja mahdollisuuksia järjestää arkea lapsen tarpeiden mukaan. Moni yksin hakeva käy arvioinnissa läpi sitä, miten suoriutuu käytännön tilanteista kuten lapsen sairastuessa tai omien vapaa-aikatarpeiden järjestämisessä.
Millaisia erityishaasteita yksin sijaisvanhempana toimimiseen liittyy?
Yksin sijaisvanhempana toimivalla on edessään haasteita, joiden ratkaiseminen vaatii huolellista suunnittelua ja vahvaa tukiverkostoa. Keskeisin haaste on vastuun jakautumattomuus – kaikki päätöksenteko, arjen pyörittäminen ja lapsen hoitaminen on yhden aikuisen varassa ilman toista vanhempaa jakamassa tehtäviä.
Yksin sijaisvanhempana toimimisen erityishaasteita ovat:
- Arjen kuormittavuus ja oman jaksamisen rajat – vastuuta ei voi jakaa kotona toisen aikuisen kanssa
- Ajankäytön hallinta, erityisesti jos kyseessä on traumatisoitunut tai erityistarpeita omaava lapsi
- Oman vapaa-ajan järjestäminen ja sijaisjärjestelyt lapsen hoidolle
- Päätöksenteko yksin ilman toista aikuista, jonka kanssa pohtia ratkaisuja
- Taloudellinen vastuu ja mahdollinen tarve työajan joustoihin
- Emotionaalinen kuormitus lapsen traumojen ja haastavan käyttäytymisen kohtaamisessa
Hyvä tukiverkosto on yksin toimivalle sijaisvanhemmalle erityisen tärkeä voimavara. Etukäteen on hyvä miettiä konkreettisesti, keneltä saa tukea arjen haasteissa ja kuka voi toimia tilapäisenä hoitajana oman jaksamisen varmistamiseksi.
Mistä yksin toimiva sijaisvanhempi voi saada tukea?
Yksin sijaisvanhempana toimivalle on tarjolla monipuolisia tukimuotoja, jotka auttavat jaksamaan vaativassa tehtävässä. Tukea tarjoavat sekä viranomaiset että järjestöt, ja näiden tukimuotojen hyödyntäminen on erityisen tärkeää yksin toimivalle sijaisvanhemmalle.
Keskeisiä tukimuotoja ovat:
- Sosiaalityöntekijän antama ohjaus ja tuki – jokaiselle sijaisperheelle nimetään vastuusosiaalityöntekijä
- Taloudellinen tuki: hoitopalkkio, kulukorvaus ja käynnistämiskorvaus sijoituksen alkaessa
- Oikeus lakisääteisiin vapaisiin (vähintään 2 vrk/kk) ja niiden järjestämiseen
- Työnohjaus, jossa voi käsitellä sijaisvanhemmuuden haasteita ammattilaisen kanssa
- Koulutukset ja täydennyskoulutukset sijaisvanhemmuuden aikana
- Vertaistuki muilta sijaisvanhemmilta ryhmissä tai mentoroinnin kautta
- Sijaisvanhempia tukevien järjestöjen kuten SOS-Lapsikylän palvelut
Esimerkiksi Go Strong ja SOS-Lapsikylä tarjoavat sijaisvanhemmille kohdennettua tukea. SOS-Lapsikylän kautta toimiville sijaisvanhemmille nimetään kaksi tukityöntekijää, jotka auttavat arjen haasteissa. Go Strong puolestaan tarjoaa moniammatillista tukea ja systeemistä verkostoa sijaisvanhemmuuden tueksi.
Sijaisvanhemmuuden polulla – avainasiat yksin hakeutuvalle
Sijaisvanhemmuuden polulla – avainasiat yksin hakeutuvalle on hyvä huomioida useita tärkeitä tekijöitä jo hakemusvaiheessa. Vahvuutena yksin hakeutuvalla on usein selkeä näkemys omista voimavaroista, vahva motivaatio ja joustavuus päätöksenteossa.
Keskeisiä vinkkejä yksin sijaisvanhemmaksi hakeutuvalle:
- Kartoita tukiverkostosi perusteellisesti jo hakuvaiheessa ja mieti konkreettisia tuen muotoja
- Valmistaudu keskustelemaan avoimesti jaksamisestasi ja siitä, miten aiot järjestää arjen haastetilanteissa
- Pohdi työtilanteesi joustavuutta – onko sinulla mahdollisuuksia esimerkiksi etätyöhön tai työajan joustoihin
- Huomioi, että ensimmäinen sijoitus saattaa olla harkitusti ”helpompi tapaus” – anna itsellesi aikaa kasvaa tehtävässä
- Verkostoidu ajoissa muiden sijaisvanhempien kanssa ja erityisesti muiden yksin toimivien sijaisvanhempien kanssa
- Tutustu tarjolla oleviin tukipalveluihin perusteellisesti ja opi hyödyntämään niitä aktiivisesti
Sijaisvanhemmuus on vaativaa mutta palkitsevaa työtä, joka tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa positiivisesti lapsen elämään. Yksin sijaisvanhempana toimiminen edellyttää erityistä tietoisuutta omista voimavaroista ja rajoista, mutta monet yksin elävät henkilöt toimivat menestyksekkäästi ja ilolla sijaisvanhempina.
Sijaisvanhemmuuden polulla merkityksellisintä on kyky tarjota lapselle turvallinen ja vakaa koti – oli perherakenne sitten millainen tahansa. Prosessi valmistaa hakijaa tehtävään, ja tukiverkostot auttavat jaksamaan arjessa.
