fbpx

Saako tukiperhetoiminnasta korvausta?

Tukiperhetoiminnasta maksetaan rahallista korvausta, joka on tarkoitettu kattamaan lapsesta aiheutuvat kulut sekä korvaamaan tukiperheenä toimimisesta. Korvaukset maksaa yleensä kunta tai hyvinvointialue, joka järjestää tukiperhetoimintaa osana lastensuojelun avohuollon palveluja. Korvaukset koostuvat tyypillisesti kulukorvauksesta ja hoitopalkkiosta, joiden suuruus vaihtelee alueittain ja lapsen tuen tarpeen mukaan.

Saako tukiperhetoiminnasta korvausta?

Kyllä, tukiperhetoiminnasta maksetaan korvausta. Korvauksen tarkoituksena on kattaa lapsesta aiheutuvia kuluja sekä huomioida tukiperheenä toimivan henkilön tai perheen antama aika ja panostus. Korvauksen maksaa se taho, joka järjestää tukiperhetoimintaa – useimmiten kunta, kaupunki tai hyvinvointialue. Tukiperhetoiminta on osa lastensuojelun avohuollon tukitoimia, ja sen tarkoituksena on tukea lapsia ja perheitä haastavissa elämäntilanteissa.

Korvauksen perusajatuksena ei ole toimia varsinaisena palkkana, vaan sen tarkoitus on mahdollistaa tukiperhetoiminta taloudellisesti. Kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä toiminnasta, jolla autetaan tukea tarvitsevia lapsia ja perheitä. Samalla tukiperheet saavat toiminnasta myös muuta kuin rahallista hyötyä: merkityksellisiä kokemuksia, iloa ja kiitollisuutta.

Kuinka paljon korvausta tukiperhe yleensä saa?

Tukiperheille maksettavan korvauksen määrä vaihtelee alueittain ja riippuu useista tekijöistä. Korvauksen suuruuteen vaikuttavat muun muassa lapsen ikä, tuen tarve, tukisuhteen intensiivisyys ja kunnan tai hyvinvointialueen omat linjaukset. Korvaukset koostuvat tyypillisesti kulukorvauksesta ja mahdollisesta hoitopalkkiosta.

Korvausten vaihteluväli on kohtuullinen, ja summia tarkistetaan ajoittain vastaamaan yleistä kustannustasoa. Korvaus on yleensä suurempi, jos lapsella on erityisiä tarpeita, jotka vaativat tukiperheeltä erityistä osaamista tai resursseja. Myös tukiviikonloppujen tai -jaksojen määrä kuukaudessa vaikuttaa kokonaiskorvauksen suuruuteen.

On hyvä muistaa, että tukiperhetoiminta perustuu ensisijaisesti haluun auttaa ja tukea lapsia, ei taloudellisen hyödyn tavoitteluun. Useimmat tukiperheet kokevatkin saavansa toiminnasta enemmän kuin antavat – rahallisen korvauksen lisäksi merkityksellisiä kokemuksia ja iloa.

Mistä tukiperhetoiminnan korvaukset koostuvat?

Tukiperhetoiminnan korvaukset koostuvat tyypillisesti kahdesta osasta: kulukorvauksesta ja hoitopalkkiosta. Näiden tarkoituksena on kattaa erilaiset tukiperhetoiminnasta aiheutuvat kustannukset sekä huomioida tukiperheen antama aika ja panostus.

Kulukorvaus on tarkoitettu kattamaan lapsen hoidosta aiheutuvat suorat kulut, kuten:

  • Ruokakustannukset
  • Asumiskulut (vesi, sähkö, lämmitys)
  • Hygieniatarvikkeet
  • Tavanomaiset vapaa-ajan toiminnat
  • Matkakulut

Hoitopalkkio puolestaan huomioi tukiperheenä toimimiseen käytetyn ajan ja vaivan. Sen suuruuteen vaikuttavat lapsen hoidon vaativuus, erityistarpeet ja tukiperheen osaaminen. Joissakin tapauksissa hoitopalkkio voi olla korkeampi, jos lapsi vaatii erityistä huolenpitoa tai jos tukiperhe on erityisen kokenut.

Lisäksi joissakin tilanteissa voidaan maksaa erillisiä korvauksia esimerkiksi lapsen harrastuskuluista, erityisistä terveydenhoidon kuluista tai muista poikkeuksellisista menoista. Nämä käytännöt kuitenkin vaihtelevat alueittain.

Miten tukiperheen korvaukset vaikuttavat verotukseen?

Tukiperheen saamat korvaukset vaikuttavat verotukseen eri tavoin korvauksen luonteesta riippuen. Yleisesti ottaen kulukorvaukset ja hoitopalkkiot käsitellään verotuksessa eri tavalla.

Kulukorvaukset ovat tyypillisesti verovapaita, sillä ne on tarkoitettu kattamaan suoraan lapsesta aiheutuvat kustannukset. Näitä ei siis lähtökohtaisesti lasketa verotettavaksi tuloksi, kunhan ne pysyvät kohtuullisina ja vastaavat todellisia kuluja.

Hoitopalkkiot sen sijaan ovat veronalaista tuloa, josta tukiperheen jäsenen tulee maksaa veroa. Hoitopalkkio katsotaan ansiotuloksi, ja siitä toimitetaan ennakkopidätys. Verotuksessa tämä tulo voidaan rinnastaa työkorvaukseen tai muuhun ansiotuloon.

Tukiperheiden on hyvä huomioida toiminnasta saatujen korvausten vaikutus kokonaisverotukseensa ja tarvittaessa keskustella verottajan kanssa. Joissain tapauksissa tukiperheen voi olla mahdollista vähentää verotuksessa toimintaan liittyviä kuluja, jos ne ylittävät saadun kulukorvauksen määrän.

Miten tukiperhetoiminnan korvauksia haetaan?

Tukiperhetoiminnan korvausten hakeminen tapahtuu yleensä järjestävän tahon – kunnan, kaupungin tai hyvinvointialueen – ohjeiden mukaisesti. Prosessi on yleisesti ottaen selkeä ja suoraviivainen, mutta käytännöt voivat vaihdella alueittain.

Tyypillinen hakuprosessi etenee seuraavasti:

  1. Tukiperhe pitää kirjaa lapsen kanssa vietetyistä päivistä tai viikonlopuista
  2. Tukiperhe täyttää korvauslomakkeen, johon merkitään tukijaksot ja mahdolliset erityiskulut
  3. Lomake toimitetaan määräaikaan mennessä sosiaalityöntekijälle tai muulle nimetylle yhteyshenkilölle
  4. Korvaukset maksetaan yleensä kuukausittain jälkikäteen tukiperheen tilille

Korvausten hakemista varten tarvitaan tyypillisesti seuraavat tiedot ja asiakirjat:

  • Tukiperheen yhteystiedot ja tilinumero
  • Lapsen/lasten tiedot
  • Tarkka erittely tukipäivistä tai -jaksoista
  • Mahdolliset kuitit tai selvitykset erityiskuluista

Jos korvauksiin liittyy kysymyksiä tai epäselvyyksiä, kannattaa olla yhteydessä suoraan lapsen asioista vastaavaan sosiaalityöntekijään tai tukiperhetoiminnan koordinaattoriin.

Tukiperheen korvaukset ja oikeudet – mitä sinun tulisi tietää

Tukiperheen korvaukset ja oikeudet – mitä sinun tulisi tietää on tärkeä kokonaisuus jokaiselle tukiperheenä toimivalle tai sitä harkitsevalle. Tukiperheenä toimiminen on arvokasta työtä, josta on oikeus saada asianmukainen korvaus. Samalla on tärkeä ymmärtää toimintaan liittyvät oikeudet ja velvollisuudet.

Keskeisiä huomioitavia asioita ovat:

  • Korvaukset perustuvat aina sopimukseen, joka tehdään tukiperheen ja järjestävän tahon välillä
  • Tukiperheellä on oikeus saada riittävät tiedot lapsesta ja hänen tilanteestaan voidakseen toimia lapsen edun mukaisesti
  • Tukiperheellä on oikeus saada tukea ja ohjausta tehtäväänsä
  • Korvausten tason tulisi vastata toiminnan vaativuutta ja siitä aiheutuvia kuluja

Jos korvausten tasossa tai maksukäytännöissä ilmenee ongelmia, tukiperheillä on oikeus ottaa asia puheeksi lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän tai toimintaa koordinoivan tahon kanssa. Monilla alueilla toimii myös tukiperheiden verkostoja, joista voi saada vertaistukea ja neuvoja.

Laadukas tukiperhetoiminta hyödyttää kaikkia osapuolia – niin lasta, hänen perhettään kuin tukiperhettäkin. Siksi onkin tärkeää, että tukiperheet saavat asianmukaisen korvauksen ja tuen toimintaansa, vaikka tärkeimpänä motivaationa toiminnalle usein onkin halu auttaa ja tukea lapsia.

Tukiperhetoiminta on yhteiskunnallisesti merkittävää työtä, jolla voidaan ehkäistä vakavampia ongelmia ja tukea lapsia ja perheitä haastavissa elämäntilanteissa. Toiminta tarjoaa myös tukiperheille itselleen merkityksellisiä kokemuksia ja iloa, minkä monet tukiperheet kokevat jopa rahallista korvausta arvokkaammaksi.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Jaa sosiaalisessa mediassa
Saattaisit myös pitää näistä
family, sun, love-7392843.jpg

Kuinka huoltaja voi olla mukana tukemassa koulussa jaksamista?

Vanhemman rooli lapsen kouluhyvinvoinnin tukijana on korvaamaton. Arjen rutiinit, riittävä lepo ja ravitseva ruoka luovat perustan koulussa jaksamiselle. Tutkimusten mukaan säännölliset nukkumaanmenoajat voivat parantaa lapsen koulusuoriutumista jopa 20%. Avoin keskusteluyhteys, aito kiinnostus ja aktiivinen yhteistyö opettajien kanssa mahdollistavat varhaisen puuttumisen haasteisiin. Kannustava ilmapiiri kotona tukee lasta kouluarjessa, mutta miten tunnistaa merkit, kun lapsen jaksaminen on koetuksella?

LUE LISÄÄ »

Voiko perhetyön avulla välttää lapsen sijoituksen kodin ulkopuolelle?

Perhetyö tarjoaa tehokkaan tukimuodon, joka voi estää lapsen sijoituksen kodin ulkopuolelle. Oikea-aikaisesti aloitettuna se vahvistaa vanhemmuutta, parantaa perheen vuorovaikutusta ja tukee arjen hallintaa. Tutkimukset osoittavat, että perheiden omassa ympäristössä toteutettu työskentely antaa konkreettisia työkaluja, joilla vaikeatkin tilanteet voidaan ratkaista. Miten perhetyö käytännössä toimii?

LUE LISÄÄ »

Miten sijaisvanhemmuus eroaa adoptiosta?

Sijaisvanhemmuus ja adoptio tarjoavat erilaisia polkuja lapsen hoitamiseen. Juridisesti ne eroavat merkittävästi: sijaisvanhemmuus on väliaikainen järjestely, jossa biologiset siteet säilyvät, kun taas adoptio luo pysyvän juridisen perhesuhteen. Tutkimuksemme osoittaa, että molemmissa vaihtoehdoissa lapsen etu on keskiössä, mutta ne soveltuvat erilaisiin elämäntilanteisiin. Mitä sinun tulisi huomioida valitessasi sinulle sopivaa vaihtoehtoa?

LUE LISÄÄ »