Sijaisvanhemmuus on arvokas tapa tarjota turvallinen koti lapselle, joka ei voi syystä tai toisesta asua biologisten vanhempiensa luona. Prosessi sijaisvanhemmaksi ryhtymiseen on huolellisesti suunniteltu, jotta sekä lapsen että sijaisvanhempien hyvinvointi voidaan varmistaa. Tässä oppaassa käymme läpi kaikki olennaiset vaiheet ja tiedot, joita tarvitset, jos harkitset sijaisvanhemmuutta. Polku sijaisvanhemmaksi alkaa tiedon hankinnasta ja päättyy valmiuteen ottaa vastaan lapsi kotiisi.
Mitä sijaisvanhemmuus tarkoittaa?
Sijaisvanhemmuus on lastensuojelun toimenpide, jossa lapsi saa väliaikaisen tai pidempiaikaisen kodin perheessä, kun hänen omat vanhempansa eivät pysty huolehtimaan hänestä. Kyseessä on huostaanotetun lapsen hoitaminen tavallisessa perheessä, jossa sijaisvanhemmat tarjoavat turvallisen ja vakaan kasvuympäristön.
Suomessa sijaisvanhemmuudesta käytetään myös termiä perhehoito. Sijaisvanhemmuuden muotoja ovat lyhytaikainen perhehoito, pitkäaikainen perhehoito sekä läheisverkostosijoitus, jossa lapsi sijoitetaan sukulaisten tai muiden läheisten luokse.
On tärkeää ymmärtää, että sijaisvanhemmuus eroaa merkittävästi adoptiosta. Sijaisvanhemmuudessa vanhemmat säilyttävät lapsen huoltajuuden ja lapsella on yleensä oikeus pitää yhteyttä biologiseen perheeseensä. Adoptiossa taas lapsen juridiset siteet biologisiin vanhempiin katkeavat kokonaan.
Millaisia vaatimuksia sijaisvanhemmille asetetaan?
Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen ei edellytä täydellisyyttä, mutta tiettyjä perusedellytyksiä arvioidaan tarkasti prosessin aikana. Ikärajan sijasta tärkeämpää on hakijan elämäntilanne ja valmiudet – sijaisvanhemmaksi voi hakeutua yksin elävä, parisuhteessa elävä tai perheellinen aikuinen.
Asumisolojen tulee tarjota lapselle oma tila ja mahdollisuus yksityisyyteen. Taloudellisen tilanteen täytyy olla vakaa, vaikka sijaisvanhemmuudesta maksetaankin korvaus. Sijaisvanhemmalta odotetaan hyvää terveydentilaa ja elämänhallintaa, jotta hän kykenee vastaamaan lapsen tarpeisiin pitkäjänteisesti.
Henkilökohtaisista ominaisuuksista korostuvat empatiakyky, joustavuus ja yhteistyötaidot. Sijaisvanhemman pitää pystyä tekemään yhteistyötä viranomaisten ja lapsen biologisen perheen kanssa. Lisäksi tarvitaan valmiutta kohdata sijoitetun lapsen mahdolliset erityistarpeet ja traumatausta.
Miten sijaisvanhemmaksi hakuprosessi etenee?
Polku sijaisvanhemmaksi alkaa yleensä ottamalla yhteyttä oman alueen sosiaalitoimeen tai yksityiseen palveluntarjoajaan kuten Go Strongiin. Ensimmäisessä keskustelussa selvitetään perustiedot ja motivaatio sekä annetaan tietoa prosessin etenemisestä.
Seuraava askel on PRIDE-valmennukseen osallistuminen, mikä on pakollinen kaikille sijaisvanhemmuutta harkitseville. Valmennuksen aikana sijaisvanhemmuutta harkitsevien kotiin tehdään kotikäyntejä, joissa arvioidaan kodin soveltuvuutta ja keskustellaan tarkemmin hakijoiden valmiuksista.
Prosessiin kuuluu myös terveystarkastus ja rikosrekisteriotteen tarkistus. Kun valmennus on suoritettu ja arviointi tehty, sosiaalityöntekijät tekevät päätöksen hakijoiden soveltuvuudesta. Myönteisen päätöksen jälkeen sijaisvanhemmaksi hyväksytty henkilö tai perhe pääsee sijaisvanhempipankkiin, josta sopivaa sijaisperhettä tarvitseville lapsille etsitään parhaiten vastaavaa kotia.
Ensimmäistä sijoitusta edeltää tutustumisjakso, jolla varmistetaan yhteensopivuus lapsen ja perheen välillä. Koko hakuprosessi kestää tyypillisesti 4-6 kuukautta, mutta aika ensimmäiseen sijoitukseen voi vaihdella huomattavasti.
Mitä PRIDE-valmennus sisältää?
PRIDE-valmennus on sijaisvanhemmille suunnattu koulutusohjelma, jonka tavoitteena on varmistaa, että tulevilla sijaisvanhemmilla on tarvittavat tiedot ja taidot tehtävään. Valmennus kestää tyypillisesti 3-4 kuukautta sisältäen 8-10 ryhmätapaamista sekä kotitehtäviä ja yksilöllisiä tapaamisia kouluttajien kanssa.
Valmennuksen aikana käsitellään monipuolisesti sijaisvanhemmuuden eri puolia:
- Lapsen kehitys ja kiintymyssuhde
- Traumatisoituneen lapsen kohtaaminen
- Yhteistyö biologisen perheen ja viranomaisten kanssa
- Sijaisvanhemman oikeudet ja velvollisuudet
- Lapsen identiteetin tukeminen
PRIDE-valmennus auttaa valmistautumaan sijaisvanhemmuuden haasteisiin tarjoamalla sekä teoreettista tietoa että käytännön työkaluja arjen tilanteisiin. Valmennuksen tärkeä osa on myös oman soveltuvuuden pohtiminen reflektiivisten tehtävien avulla.
Millaista taloudellista tukea sijaisvanhemmat saavat?
Sijaisvanhemmuus ei ole ensisijaisesti tulonlähde, mutta yhteiskunta tukee sijaisvanhempia taloudellisesti. Korvausjärjestelmä koostuu kahdesta pääosasta: hoitopalkkiosta ja kulukorvauksesta.
Hoitopalkkio on sijaisvanhemman työstä maksettava korvaus, joka on veronalaista tuloa. Sen määrä vaihtelee lapsen hoidon vaativuuden mukaan, alkaen noin 850 eurosta kuukaudessa per lapsi. Yksityiset palveluntuottajat ja hyvinvointialueet määrittelevät hoitopalkkiot itse, joten vaihtelua on jonkin verran. Vähimmäismäärät tulevat perhehoitolaista.
Kulukorvaus on tarkoitettu lapsen jokapäiväisiin menoihin kuten ruokaan, vaatteisiin, harrastuksiin ja muihin välttämättömiin kuluihin. Tämän korvauksen määrä on vähintään 450 euroa kuukaudessa, mutta se voi olla korkeampi lapsen tarpeiden mukaan.
Lisäksi sijaisvanhemmat voivat saada käynnistämiskorvausta lapsen saapuessa perheeseen esimerkiksi huonekalujen hankintaan. Sijaisvanhemmalla on myös mahdollisuus tiettyihin sosiaaliturvan etuuksiin, kuten oikeus vapaapäiviin ja tarvittaessa lomituspalveluun.
Sijaisvanhemmuuden keskeisimmät haasteet ja palkitsevat puolet
Sijaisvanhemmuus tuo mukanaan ainutlaatuisia hetkiä ja myös haasteita. Yhteistyö biologisten vanhempien kanssa voi olla ajoittain monimutkaista, mutta on usein välttämätöntä lapsen hyvinvoinnin kannalta. Sijoitetulla lapsella on usein taustallaan traumaattisia kokemuksia, jotka voivat ilmetä käytöshäiriöinä, kiintymyssuhdeongelmina tai muina erityistarpeina.
Sijaisvanhemmat kohtaavat myös byrokratiaan ja järjestelmään liittyviä haasteita sekä omia tunnereaktioitaan lapsen kokemuksiin. Myös oman perheen sopeutuminen uuteen tilanteeseen voi vaatia aikaa ja tukea.
Haasteista huolimatta sijaisvanhemmuus tarjoaa syviä onnistumisen kokemuksia. Nähdä lapsen toipuvan ja kehittyvän turvallisessa ympäristössä on korvaamattoman arvokasta. Monet sijaisvanhemmat kertovat, että lapsen pienetkin edistysaskeleet tuottavat suurta iloa.
Go Strong tarjoaa sijaisvanhemmille kattavaa tukea koko sijaisvanhemmuuden ajalle. Käytettävissä on ammattilaisten konsultaatioapua, vertaistukea ja tarvittaessa intensiivisempää tukea haastavissa tilanteissa. Sijaisvanhemmuus on tiimityötä, jossa yksikään perhe ei jää yksin.
Sijaisvanhemmuuden polku – ensimmäiset askeleet
Jos kiinnostuit sijaisvanhemmaksi ryhtymisestä, ensimmäinen askel on hakea lisätietoa ja pohtia omia valmiuksiasi tähän tärkeään tehtävään. Sijaisvanhemmuus on vahvasti tuettua, ja prosessiin on mahdollista tutustua sitovasti ilman lopullista päätöstä. Ota rohkeasti yhteyttä oman alueesi sosiaalipalveluihin tai suoraan Go Strongiin saadaksesi lisätietoa.
Sijaisvanhemmuus tarjoaa mahdollisuuden vaikuttaa merkittävästi haavoittuvassa asemassa olevan lapsen elämään. Vaikka matka ei ole aina helppo, se on täynnä merkityksellistä kasvua kaikille osapuolille. Valmistautumalla huolellisesti, hyödyntämällä tarjolla olevaa tukea ja säilyttämällä avoin asenne voit tarjota korvaamattoman tärkeän turvallisen kodin ja olla osa lapsen matkaa kohti eheämpää tulevaisuutta.
