fbpx

Miten sijaishuolto tekee yhteistyötä koulujen kanssa lapsen tukemiseksi?

Lapsen kokonaisvaltainen hyvinvointi rakentuu monipuolisen yhteistyöverkoston avulla, erityisesti kun kyseessä on lastensuojelun piirissä oleva lapsi. Koulu on tässä verkostossa yksi tärkeimmistä toimijoista, sillä sen rooli lapsen arjessa on merkittävä. Kun lastensuojelun toimenpiteet ja oppilaitoksen tarjoama tuki toimivat saumattomasti yhteen, voidaan varmistaa, että lapsi saa parhaat mahdolliset edellytykset kasvuun, kehitykseen ja oppimiseen. Tässä artikkelissa käsittelemme, kuinka lastensuojelupalvelut ja koulut toteuttavat yhteistyötään lapsen edun mukaisesti.

Miten sijaishuolto tekee yhteistyötä koulujen kanssa lapsen tukemiseksi?

Sijaishuollon ja koulujen välinen yhteistyö pohjautuu lapsen kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseen. Lapsen oikeus saada laadukasta opetusta säilyy, vaikka asuinpaikka muuttuisi sijaishuollon myötä. Onnistunut yhteistyö perustuukin selkeälle kommunikaatiolle, yhdessä sovituille tavoitteille ja säännöllisille tapaamisille.

Yhteistyön tavoitteina ovat lapsen koulunkäynnin jatkuvuuden turvaaminen, oppimisen tukeminen ja sosiaalisten taitojen kehittäminen. Tämä edellyttää, että koulujen henkilökunta ymmärtää sijoitetun lapsen erityistarpeet ja sijaishuollon ammattilaiset puolestaan koulujärjestelmän toimintatavat ja tukimahdollisuudet.

Go Strong -organisaation toimintamallissa korostuu erityisesti koululähtöisyys, jolla varmistetaan, että jokainen lapsi saa mahdollisuuden suorittaa opintonsa loppuun ja löytää elämäänsä kantava suunta.

Mitkä ovat lainsäädännön asettamat puitteet sijaishuollon ja koulujen yhteistyölle?

Sijaishuollon ja koulujen yhteistyötä ohjaavat useat lait, jotka määrittävät eri osapuolten vastuut ja velvollisuudet. Lastensuojelulaki velvoittaa sijaishuollon toimijoita huolehtimaan lapsen oikeudesta saada perusopetusta. Perusopetuslaki puolestaan takaa jokaiselle lapselle oikeuden saada ikätasonsa ja edellytystensä mukaista opetusta sekä tarvittavaa tukea.

Oppilas- ja opiskelijahuoltolaki korostaa monialaista yhteistyötä oppilaan tuen järjestämisessä. Se ohjaa oppilashuoltoryhmien toimintaa, johon sijaishuollon edustajat voivat tarvittaessa osallistua lapsen asioissa.

Tietosuojakysymykset nousevat usein esiin yhteistyössä. On tärkeää ymmärtää, mitä tietoja voidaan jakaa ja kenelle. Vaikka salassapitovelvollisuus suojaa lasta, se ei saa estää tarpeellisen tiedon siirtymistä lapsen tukemiseksi. Tiedonvaihdossa onkin aina arvioitava lapsen etu.

Mitä käytännön yhteistyömuotoja sijaishuollon ja koulun välillä on?

Sijaishuollon ja koulun väliseen yhteistyöhön on kehitetty useita toimintamalleja, joiden avulla tuetaan sijoitetun lapsen koulunkäyntiä. Säännölliset palaverit muodostavat perustan hyvälle yhteistyölle. Näissä tapaamisissa käydään läpi lapsen tilannetta, asetetaan yhdessä tavoitteita ja seurataan niiden toteutumista.

Tiedonvaihto arjen tilanteissa on keskeistä. Monilla kouluilla on käytössä sähköiset viestintäkanavat, joiden kautta sijaishuollon henkilökunta ja opettajat voivat jakaa havaintojaan lapsen koulunkäynnistä ja hyvinvoinnista.

Yhteinen suunnittelu on myös tärkeää, erityisesti koulupolun nivelvaiheissa kuten ala- ja yläkoulun välisessä siirtymässä tai jatko-opintoihin hakeuduttaessa.

Sijaishuollon ja koulun yhteistyön tehostaminen – toimintamalli lapsen parhaaksi

Sijaishuollon ja koulun toimiva yhteistyö edellyttää selkeitä rakenteita, säännöllistä vuorovaikutusta ja yhteisiä tavoitteita. Kokonaisvaltainen tuki rakentuu, kun kaikki lapsen elämän keskeiset toimijat työskentelevät yhdessä.

Go Strong -organisaatiossa uskomme, että koululähtöinen lähestymistapa lastensuojelussa on avain lasten ja nuorten parempaan tulevaisuuteen. Koulunkäynnin tukeminen on yksi tärkeimmistä tavoista edistää sijoitettujen lasten hyvinvointia ja tulevaisuuden mahdollisuuksia.

Kehitämme jatkuvasti yhteistyömalleja koulujen kanssa ja tarjoamme asiantuntemustamme moniammatillisiin verkostoihin. Sijoitettujen lasten koulunkäynnin tukeminen vaatii erityistä osaamista, ja haluamme olla rakentamassa toimintamalleja, jotka mahdollistavat jokaiselle lapselle oikeuden laadukkaaseen koulutukseen ja hyvään tulevaisuuteen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Jaa sosiaalisessa mediassa
Saattaisit myös pitää näistä
balcony, woman, standing-1834990.jpg

Mitä tukikeinoja on nuorelle, jolla on ADHD?

ADHD-diagnosoitu nuori tarvitsee yksilöllisiä tukitoimia elämän eri osa-alueilla. Koulu voi tarjota oppimisympäristön muokkaamista ja erityisopetusta, kotona auttavat selkeät rutiinit ja positiivinen palaute. Terapiavaihtoehdot kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia ja neuropsykiatrinen valmennus tarjoavat työkaluja arkeen. Kelan tukipalvelut ja kuntoutus täydentävät kokonaisvaltaista tukiverkostoa. Avaintekijöinä toimivat yksilöllisyys ja eri toimijoiden yhteistyö.

LUE LISÄÄ »

Miten unirytmi vaikuttaa koulussa suoriutumiseen?

Säännöllinen unirytmi on oppimisen perusta. Tutkimusten mukaan riittävä uni parantaa muistia ja keskittymiskykyä jopa 40%. Univaje taas heikentää kognitiivisia toimintoja, mikä näkyy suoraan koulusuorituksissa. Miten vanhemmat voivat tukea lastensa unirytmiä ja parantaa koulumenestystä?

LUE LISÄÄ »

Miten ADHD vaikuttaa tunne-elämään ja stressinsietoon?

ADHD vaikuttaa voimakkaasti tunne-elämään ja stressinsietokykyyn neurologisten erojen vuoksi. Toiminnanohjauksen haasteet ADHD-aivoissa heikentävät tunteiden säätelyä ja lisäävät kuormittumista. Dopamiinijärjestelmän poikkeavuudet selittävät sekä voimakkaampia tunnereaktioita että nopeampaa uupumista. Tutustu neurologisiin syihin tunteiden ”karusellin” taustalla ja löydä käytännön työkaluja parempaan tunnesäätelyyn ADHD:n kanssa.

LUE LISÄÄ »