Lapsen koulunkäynnin haasteet: miksi tukitoimet ovat välttämättömiä?
Koulunkäynnin haasteet ovat usein ensimmäisiä merkkejä lapsen elämäntilanteen vaikeuksista. Erityisesti lastensuojelun asiakkaina olevilla lapsilla ilmenee tyypillisesti koulunkäyntiin liittyviä ongelmia, kuten toistuvia poissaoloja, motivaation puutetta ja oppimisen vaikeuksia. Näiden taustalla voivat olla moninaiset syyt – epävakaa kotitilanne, traumaattiset kokemukset tai tuen puute perheessä. Lapsen koulunkäynnin turvaamisessa ei ole kyse vain oppimisesta, vaan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja tulevaisuuden mahdollisuuksista.
Sosiaaliset haasteet näyttäytyvät usein kouluympäristössä kiusaamisena, yksinäisyytenä tai kyvyttömyytenä solmia myönteisiä vertaissuhteita. Nämä ongelmat heijastuvat suoraan oppimiseen ja koulussa viihtymiseen. On huomioitava, että lastensuojelun piirissä olevan lapsen elämässä saattaa olla käynnissä monia muitakin haasteita samanaikaisesti, mikä entisestään vaikeuttaa koulunkäyntiin keskittymistä. Oikea-aikaiset ja riittävät tukitoimet ovat välttämättömiä, jotta voidaan katkaista negatiivinen kierre ja rakentaa perusta myönteiselle oppimiskokemukselle.
Tutkimukset osoittavat, että koulunkäynnin vaikeudet voivat johtaa pahimmillaan syrjäytymiskierteeseen, jolla on kauaskantoisia vaikutuksia lapsen tulevaisuuteen. Erityisesti lastensuojelun piirissä olevilla lapsilla on suurentunut riski koulupudokkuuteen ja opintojen keskeytymiseen. Moniammatillinen yhteistyö ja kokonaisvaltaiset tukitoimet ovat avainasemassa näiden haasteiden ratkaisemisessa. Toimivat mallit yhdistävät lapsen, perheen, koulun ja lastensuojelun toimijat saumattomaksi tukiverkostoksi, jossa jokaisella on selkeä rooli ja vastuu.
Lastensuojelulaki ja lapsen oikeus koulutukseen
Suomen lastensuojelulaki asettaa selkeät raamit lapsen oikeudelle saada koulutusta myös lastensuojelutoimenpiteiden aikana. Laki korostaa, että lapsen edun turvaaminen on kaikkien toimien ensisijainen tavoite, ja oikeus koulutukseen on yksi perustavanlaatuisista oikeuksista. Säännösten mukaan lapsen asuinkunta on velvollinen järjestämään varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen sijoitetulle lapselle, ja sijoituskunnan on järjestettävä lapselle hänen tarvitsemansa palvelut ja tukitoimet.
Lastensuojelussa toimivien viranomaisten ja huoltajien vastuulla on huolehtia, että lapsen oikeus koulutukseen toteutuu myös haastavan elämäntilanteen keskellä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lapsen koulunkäynnin turvaamiseksi on tehtävä moniammatillista yhteistyötä, johon osallistuvat lastensuojelun työntekijät, opetustoimi sekä lapsen huoltajat. Toimiva yhteistyö edellyttää selkeää vastuunjakoa, säännöllistä tiedonvaihtoa ja yhteisesti sovittuja käytäntöjä lapsen tukemiseksi.
Erityisesti sijoitettujen lasten kohdalla koulunkäynnin jatkuvuuden turvaaminen on kriittistä. Lapsen siirtyessä sijaishuoltopaikkaan tulee huolehtia, että koulupaikan mahdollisesti vaihtuessa, tieto kulkee koulujen välillä ja että lapsen mahdolliset erityisen tuen tarpeet tulevat huomioiduiksi myös uudessa kouluympäristössä. Tämä edellyttää suunnitelmallista työskentelyä ja eri toimijoiden sitoutumista yhteisiin tavoitteisiin. Lastensuojelulaki painottaa lapsen osallisuutta ja kuulemista häntä koskevissa päätöksissä, mikä on huomioitava myös koulunkäynnin järjestelyistä sovittaessa.
Käytännön neuvoja yhteistyön vahvistamiseen lapsen koulunkäynnin tukemiseksi
Lastensuojelun piirissä olevien lasten kohdalla voi olla tarpeen järjestää tiheämmin yhteistapaamisia kuin tavallisesti. Näissä tapaamisissa on olennaista keskittyä ratkaisujen etsimiseen syyllisten etsimisen sijaan. Jokaisella toimijalla – koululla, kodilla ja lastensuojelulla – on oma tärkeä roolinsa lapsen tukemisessa, ja toimiva yhteistyö rakentuu näiden roolien kunnioittamiselle ja yhteisille tavoitteille. Keskeistä on muistaa, että kaiken keskiössä on lapsi ja hänen etunsa.
Konkreettisia työkaluja yhteistyön vahvistamiseen ovat esimerkiksi:
• Säännöllinen yhteydenpito kodin, koulun ja lastensuojelun toimijoiden välillä
• Selkeät sopimukset toimintatavoista tilanteissa, joissa lapsella ilmenee haasteita koulussa
• Positiivinen viestintä, jossa huomioidaan myös lapsen onnistumiset ja edistysaskeleet
