fbpx

Kuinka usein lapsi tapaa tukiperhettä?

Tukiperhekäyntien tiheys määritellään yksilöllisesti lapsen ja perheiden tarpeiden mukaan. Tyypillisesti lapsi vierailee tukiperheessä 1-4 kertaa kuukaudessa, usein viikonloppuisin. Tavanomaisin rytmi on yksi viikonloppu kuukaudessa, jolloin lapsi saapuu perjantai-iltana ja palaa kotiinsa sunnuntaina. Tapaamisrytmi kirjataan tukisuunnitelmaan, jota arvioidaan ja päivitetään säännöllisesti, jotta tuki vastaa perheen tarpeita parhaalla mahdollisella tavalla.

Kuinka usein lapsi tapaa tukiperhettä?

Tukiperhetoiminnassa tapaamiset suunnitellaan joustavasti perheiden elämäntilanteisiin sopiviksi. Yleisin tapaamismuoto on viikonloppuvierailu, jolloin lapsi viettää tukiperheessä kokonaisen viikonlopun. Tämä mahdollistaa arkirutiineista poikkeavan yhteisen ajan ja merkityksellisten kokemusten syntymisen.

Pienemmille lapsille tapaamiset voivat aluksi olla lyhyempiä päivävierailuja, jotka auttavat lasta totuttelemaan tukiperheeseen vähitellen. Vastaavasti teini-ikäisten kohdalla voidaan sopia vapaamuotoisemmasta rytmistä, joka huomioi nuoren omat harrastukset ja sosiaaliset suhteet.

Tietyissä tilanteissa, esimerkiksi vanhemman jaksamisen ollessa erityisen koetuksella, voidaan sopia tiheämmistä tapaamisista. Tapaamisten määrä ja kesto mukautetaan aina tilanteen mukaan. Tärkeintä on, että rytmi on ennustettava ja sopii kaikille osapuolille – sekä lapselle, tämän perheelle että tukiperheelle.

Mitkä tekijät vaikuttavat tukiperheen tapaamisrytmiin?

Tapaamisrytmiin vaikuttavat monet tekijät, joista keskeisin on lapsen ja perheen tuen tarve. Sosiaalityöntekijät arvioivat tämän tarpeen yhteistyössä perheen kanssa tukisuunnitelmaa laadittaessa. Mitä haastavampi perhetilanne on, sitä tiiviimpää tukea yleensä tarvitaan.

Lapsen ikä on merkittävä vaikuttaja: pienemmät lapset saattavat tarvita lyhyempiä mutta useammin toistuvia tapaamisia, kun taas vanhemmille lapsille pidempi viikonloppuvierailu kerran kuukaudessa voi olla toimivampi ratkaisu.

Muita vaikuttavia tekijöitä ovat:

  • Tukiperheen mahdollisuudet ja resurssit
  • Perheiden väliset etäisyydet ja logistiset järjestelyt
  • Lapsen omat toiveet ja valmiudet
  • Perheen muut tukitoimet ja palvelut
  • Kausiluontoiset tarpeet (esim. vanhemman kuntoutus tai opiskelu)

Tukisuunnitelmassa kirjataan yhdessä sovittu tapaamisrytmi, johon kaikki osapuolet sitoutuvat. Suunnitelmaa tarkastellaan säännöllisissä arviointipalavereissa, joissa voidaan tehdä tarvittavia muutoksia.

Miten tukiperhetapaamisten säännöllisyys vaikuttaa lapseen?

Säännölliset tapaamiset rakentavat lapselle turvallisuuden ja jatkuvuuden tunnetta, mikä on erityisen arvokasta tilanteissa, joissa perheen arki on muuten epävarmaa tai kuormittunutta. Ennustettava rytmi auttaa lasta luottamaan siihen, että hän voi odottaa tiettyjä kokemuksia ja ihmissuhteita elämässään.

Kun lapsi tietää, milloin hän tapaa tukiperhettä seuraavan kerran, hänen on helpompi käsitellä eroa ja jälleennäkemistä. Tämä kehittää tunnesäätelytaitoja ja vahvistaa kykyä muodostaa terveitä kiintymyssuhteita. Säännöllisyys mahdollistaa myös sen, että tukiperheessä voidaan rakentaa rutiineja ja perinteitä, jotka tuovat lapsen elämään merkityksellisyyttä ja iloa.

Tukiperheessä lapsi saa usein myös uudenlaisia sosiaalisia kokemuksia ja malleja, jotka tukevat hänen sosiaalista kehitystään. Säännöllisyys näissä kokemuksissa vahvistaa niiden vaikutusta lapsen hyvinvointiin ja kehitykseen.

Voiko tukiperheen tapaamisrytmiä muuttaa tarpeen mukaan?

Tukiperheen tapaamisrytmiä voidaan ja usein tuleekin muuttaa perheen ja lapsen tarpeiden muuttuessa. Muutokset tehdään aina lapsen etu huomioiden ja yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa. Aloite muutokseen voi tulla lapsen perheeltä, tukiperheeltä tai sosiaalityöntekijältä.

Tyypillisiä tilanteita, joissa rytmiä muutetaan:

  • Lapsen perheen tilanteen parantuminen, jolloin tuen tarve vähenee
  • Tilapäinen kriisitilanne, jolloin tuen tarvetta voidaan tilapäisesti lisätä
  • Lapsen kasvun myötä muuttuvat tarpeet ja toiveet
  • Tukiperheen elämäntilanteen muutokset

Muutosprosessi alkaa yleensä keskustelulla sosiaalityöntekijän kanssa, joka koordinoi tilanteen arvioinnin ja järjestää tarvittaessa yhteisen palaverin. Tukisuunnitelmaa päivitetään muutoksen myötä, ja uudesta rytmistä sovitaan kirjallisesti. Lapsen kannalta on tärkeää, että muutokset perustellaan ikätasoisesti ja toteutetaan asteittain, jotta turvallisuuden tunne säilyy.

Miten tukiperheen lomat ja erityistilanteet vaikuttavat tapaamisiin?

Tukiperhetoiminnassa tunnustetaan, että erityistilanteita ja muutoksia tulee väistämättä eteen. Lomat, sairastumiset ja muut erikoistilanteet huomioidaan tukiperhesuhteen alusta lähtien, ja niihin pyritään varautumaan etukäteen mahdollisuuksien mukaan.

Tukiperheen lomat suunnitellaan yleensä hyvissä ajoin, jolloin tapaamisaikataulua voidaan mukauttaa sen mukaan. Esimerkiksi ennen pidempää taukoa voidaan järjestää ylimääräinen tapaaminen, tai lomakauden jälkeen voidaan pitää tiheämpiä tapaamisia.

Äkillisten sairastumisten tai muiden ennakoimattomien tilanteiden kohdalla:

  • Peruuntuneista tapaamisista ilmoitetaan mahdollisimman nopeasti kaikille osapuolille
  • Lapselle selitetään tilanne ikätasoisesti
  • Korvaavasta tapaamisesta pyritään sopimaan mahdollisimman pian
  • Tarvittaessa järjestetään vaihtoehtoista tukea lapsen perheelle

Pitkäkestoisissa tukiperhesuhteissa joustavuus ja avoin kommunikaatio ovat avainasemassa. Kaikki osapuolet ymmärtävät, että muutoksia tulee, ja niistä selvitään yhteistyöllä.

Tukiperhetoiminnan keskeiset hyödyt lapsen arjessa

Tukiperhetoiminta tarjoaa merkittäviä hyötyjä sekä lapselle että koko perheelle. Säännölliset tapaamiset antavat vanhemmille mahdollisuuden lepoon ja omien voimavarojen keräämiseen, mikä heijastuu positiivisesti koko perheen hyvinvointiin.

Lapselle tukiperhe tarjoaa turvallisen ympäristön, uusia kokemuksia ja tärkeitä ihmissuhteita. Nämä kokemukset voivat vahvistaa lapsen itsetuntoa ja tarjota uudenlaisia malleja vuorovaikutukseen ja arjen toimintoihin. Monelle lapselle tukiperhesuhteet muodostuvat pitkäaikaisiksi ja merkityksellisiksi ihmissuhteiksi, jotka kantavat aikuisuuteen saakka.

Tukiperhetoiminta on parhaimmillaan ennaltaehkäisevää työtä, joka vähentää raskaamman tuen tarvetta. Me Go Strongilla panostamme toimivien tukiperhesuhteiden rakentamiseen tarjoamalla tukiperheille koulutusta, työnohjausta ja tukea. Haluamme varmistaa, että sekä tuettavat perheet että tukiperheet saavat riittävät resurssit onnistuneen yhteistyön luomiseen.

Onnistunut tukiperhesuhde perustuu avoimeen kommunikaatioon, molemminpuoliseen kunnioitukseen ja lapsen edun asettamiseen etusijalle. Kun kaikki osapuolet sitoutuvat yhteistyöhön, tukiperhetoiminta voi merkittävästi parantaa lapsen elämänlaatua ja tulevaisuudennäkymiä.

Tukiperhetoiminta on yksi niistä nykyaikaisista ja laadukkaista avopalveluista, joita tarjoamme tukea tarvitseville perheille. Toimintamallimme on koululähtöistä, millä varmistamme, että jokaisella lapsella on mahdollisuus suorittaa opintonsa loppuun ja löytää oma elämänpolkunsa. Uskomme vahvasti, että oikea-aikainen ja joustavasti mitoitettu tuki antaa lapselle parhaat eväät kasvaa ja kehittyä omia vahvuuksiaan hyödyntäen.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Jaa sosiaalisessa mediassa
Saattaisit myös pitää näistä
family, sun, love-7392843.jpg

Kuinka huoltaja voi olla mukana tukemassa koulussa jaksamista?

Vanhemman rooli lapsen kouluhyvinvoinnin tukijana on korvaamaton. Arjen rutiinit, riittävä lepo ja ravitseva ruoka luovat perustan koulussa jaksamiselle. Tutkimusten mukaan säännölliset nukkumaanmenoajat voivat parantaa lapsen koulusuoriutumista jopa 20%. Avoin keskusteluyhteys, aito kiinnostus ja aktiivinen yhteistyö opettajien kanssa mahdollistavat varhaisen puuttumisen haasteisiin. Kannustava ilmapiiri kotona tukee lasta kouluarjessa, mutta miten tunnistaa merkit, kun lapsen jaksaminen on koetuksella?

LUE LISÄÄ »

Voiko perhetyön avulla välttää lapsen sijoituksen kodin ulkopuolelle?

Perhetyö tarjoaa tehokkaan tukimuodon, joka voi estää lapsen sijoituksen kodin ulkopuolelle. Oikea-aikaisesti aloitettuna se vahvistaa vanhemmuutta, parantaa perheen vuorovaikutusta ja tukee arjen hallintaa. Tutkimukset osoittavat, että perheiden omassa ympäristössä toteutettu työskentely antaa konkreettisia työkaluja, joilla vaikeatkin tilanteet voidaan ratkaista. Miten perhetyö käytännössä toimii?

LUE LISÄÄ »

Miten sijaisvanhemmuus eroaa adoptiosta?

Sijaisvanhemmuus ja adoptio tarjoavat erilaisia polkuja lapsen hoitamiseen. Juridisesti ne eroavat merkittävästi: sijaisvanhemmuus on väliaikainen järjestely, jossa biologiset siteet säilyvät, kun taas adoptio luo pysyvän juridisen perhesuhteen. Tutkimuksemme osoittaa, että molemmissa vaihtoehdoissa lapsen etu on keskiössä, mutta ne soveltuvat erilaisiin elämäntilanteisiin. Mitä sinun tulisi huomioida valitessasi sinulle sopivaa vaihtoehtoa?

LUE LISÄÄ »