Sijaisvanhemmuus on yksi arvokkaimmista tavoista auttaa lapsia, jotka tarvitsevat väliaikaista tai pitkäaikaista kotia. Suomessa tuhansien lasten elämä muuttuu vuosittain sijaisvanhempien ansiosta. Monilla on kuitenkin epäselvyyksiä siitä, mitä sijaisvanhemmuus todella tarkoittaa ja mitä se edellyttää. Tässä artikkelissa vastaamme tavallisimpiin kysymyksiin, joita ihmiset usein pohtivat harkitessaan tätä merkityksellistä tehtävää. Kattava ymmärrys aiheesta auttaa tekemään tietoon perustuvia päätöksiä ja valmistautumaan mahdollisiin tuleviin haasteisiin.
Mitä sinun tulisi tietää sijaisvanhemmuudesta?
Sijaisvanhemmuus on yhteiskunnan kannalta korvaamattoman tärkeä tehtävä, jossa aikuiset tarjoavat kodin ja huolenpidon lapselle, joka ei voi syystä tai toisesta asua biologisten vanhempiensa luona. Kyse on väliaikaisesta tai pitkäkestoisesta järjestelystä, jonka tavoitteena on turvata lapsen kasvu ja kehitys vakaassa ympäristössä.
Lastensuojelun perhehoito on ensisijainen sijaishuollon muoto, ja sen tarkoituksena on tarjota lapselle kodinomainen kasvuympäristö ja mahdollisuus kiintymyssuhteen muodostamiseen. Sijaisvanhemmuus ei ole vain lapsen majoittamista, vaan kokonaisvaltaista kasvatustyötä, joka vaatii sitoutumista, kärsivällisyyttä ja ymmärrystä.
Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimmät sijaisvanhemmuuteen liittyvät kysymykset, jotka auttavat ymmärtämään paremmin, mitä tämä arvokas tehtävä pitää sisällään ja miten siihen voi valmistautua.
1: Kuka voi ryhtyä sijaisvanhemmaksi?
Sijaisvanhemmaksi voi ryhtyä monenlaisista taustoista tuleva henkilö tai pariskunta. Keskeisiä edellytyksiä ovat vakaa elämäntilanne, hyvä terveydentila ja riittävät voimavarat lapsen hoitamiseen. Ikärajaa ei virallisesti ole määritelty, mutta yleensä toivotaan, että sijaisvanhemman ja lapsen välinen ikäero olisi luonnollinen, kuten biologisilla vanhemmilla ja lapsilla.
Taloudellisesti sijaisvanhemmalta odotetaan vakaata tilannetta, joskaan varallisuus ei ole ratkaiseva tekijä. Asumisolosuhteiden tulee tarjota lapselle oma tila ja turvallinen ympäristö. Henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan sijaisvanhemmilta odotetaan kykyä asettua lapsen asemaan, joustavuutta, yhteistyötaitoja sekä valmiutta sitoutua lapseen mahdollisista haasteista huolimatta.
Tärkeää on myös ymmärrys trauman vaikutuksista lapsen kehitykseen ja käytökseen sekä valmius tukea lapsen suhdetta biologiseen perheeseen. Yksinkin voi toimia sijaisvanhempana, joskin pariskuntana toimiminen mahdollistaa vastuun jakamisen ja monipuolisemman tuen lapselle.
2: Miten sijaisvanhemmaksi hakeudutaan?
Sijaisvanhemmuusprosessi alkaa yhteydenotolla kunnan sosiaalityöhön, hyvinvointialueelle tai sijaishuoltopalveluja tarjoavaan organisaatioon kuten meihin. Ensimmäisessä vaiheessa järjestetään infotilaisuus ja alkuhaastattelu, joiden tavoitteena on kartoittaa hakijan soveltuvuutta ja motiiveja. PRIDE-valmennus on pakollinen kaikille sijaisvanhemmuutta harkitseville, ja se kestää noin 3–6 kuukautta.
Valmennuksessa käsitellään monipuolisesti sijaisvanhemmuuden haasteita ja vaatimuksia sekä tarjotaan tietoa sijoitettavien lasten erityistarpeista. Osallistujat arvioivat omia valmiuksiaan toimia sijaisvanhempina ja pohtivat, millaisen lapsen tarpeisiin he pystyisivät parhaiten vastaamaan. Prosessiin kuuluu myös kotikäyntejä ja soveltuvuusarviointi.
Tarvittavia dokumentteja ovat esimerkiksi rikosrekisteriote, lääkärintodistus terveydentilasta sekä mahdolliset suositukset. Valmennuksen jälkeen sijaisvanhemmiksi hyväksytyistä henkilöistä kootaan rekisteri, jonka kautta heille etsitään sopiva sijoitettava lapsi. Koko prosessi alkuyhteydenotosta ensimmäiseen sijoitukseen kestää tyypillisesti vähintään vuoden.
3: Millaisia lapsia sijaisperheisiin sijoitetaan?
Sijaisperheisiin sijoitetaan kaikenikäisiä lapsia vauvoista täysi-ikäisyyden kynnyksellä oleviin nuoriin. Sijoitettavien lasten taustat ja tarpeet vaihtelevat suuresti – osa tarvitsee vain lyhytaikaisen kodin, kun taas toiset hyötyvät pitkäaikaisesta sijoituksesta täysi-ikäisyyteen saakka. Monilla lapsilla on takanaan traumaattisia kokemuksia, jotka vaikuttavat heidän käyttäytymiseensä ja kehitykseensä.
Yleisimpiä syitä sijoitukseen ovat vanhempien päihde- tai mielenterveysongelmat, perheen sisäiset vakavat ristiriidat, lapsen hoidon laiminlyönti tai kaltoinkohtelu. Joskus kyse voi olla myös vanhempien vakavasta sairaudesta tai kuolemasta. Huostaanotto ja sijoitus tehdään aina lastensuojelulain perusteella ja lapsen edun mukaisesti.
Sijoitettavilla lapsilla saattaa olla erityistarpeita, kuten kehitysviivästymiä, oppimisvaikeuksia tai psyykkisiä oireita. Myös somaattisia sairauksia tai neurologisia haasteita esiintyy. Sijaisvanhemmilta edellytetään valmiutta työskennellä näiden erityistarpeiden kanssa ja hakea niihin tarvittaessa ammattiapua yhteistyössä sosiaalitoimen kanssa.
4: Kuinka pitkään lapsi on sijaisperheessä?
Sijaishuollon kesto vaihtelee suuresti tilanteen mukaan. Sijoitukset jaetaan tyypillisesti lyhytaikaisiin (kriisisijoitus tai tilapäinen sijoitus), jotka kestävät muutamasta päivästä muutamaan kuukauteen, sekä pitkäaikaisiin sijoituksiin, jotka voivat jatkua jopa täysi-ikäisyyteen asti. Sijoituksen kesto määräytyy aina lapsen ja biologisen perheen tilanteen perusteella.
Lastensuojelulain mukaan perheen jälleenyhdistäminen on aina tavoitteena, eli huostaanotto on lähtökohtaisesti väliaikainen toimenpide. Käytännössä monissa tapauksissa lapsen biologisten vanhempien tilanne ei kuitenkaan korjaannu riittävästi, jolloin sijoitus jatkuu pitkäaikaisena. Viranomaisten on arvioitava huostaanoton jatkamisen edellytyksiä säännöllisesti.
Sijaisvanhemman on hyvä valmistautua sekä pitkäaikaiseen sitoutumiseen että mahdolliseen lapsen paluuseen biologisten vanhempien luokse. Tämä kaksijakoisuus on yksi sijaisvanhemmuuden haastavimpia puolia. Lapsen asiakassuunnitelmassa määritellään sijoituksen tavoitteet ja arvioitu kesto, ja sitä päivitetään säännöllisesti yhteistyössä kaikkien osapuolten kanssa.
5: Mitä taloudellista tukea sijaisvanhemmat saavat?
Sijaisvanhemmille maksetaan hoitopalkkiota ja kulukorvausta, joiden suuruus vaihtelee lapsen tarpeiden ja sijoituksen luonteen mukaan. Vuonna 2023 hoitopalkkion vähimmäismäärä on noin 865 euroa kuukaudessa lasta kohden ja kulukorvauksen vähimmäismäärä noin 466 euroa. Erityistä hoitoa ja huolenpitoa tarvitsevan lapsen kohdalla korvaukset voivat olla huomattavasti suurempia.
Hoitopalkkio on veronalaista tuloa, mutta kulukorvaus on tarkoitettu kattamaan lapsen ylläpidosta aiheutuvia kustannuksia, kuten ravintoa, asumista, harrastuksia ja henkilökohtaisia tarpeita. Lisäksi sijaisvanhemmalle voidaan maksaa käynnistämiskorvausta sijoituksen alussa välttämättömien hankintojen tekemiseen.
Sijaisvanhemmilla on oikeus myös erilaisiin lomitusjärjestelyihin ja vapaapäiviin, joiden aikana heille järjestetään sijainen tai lapsi sijoitetaan väliaikaisesti muualle. Taloudellisen tuen järjestelmä on monimutkainen, ja sen yksityiskohdat kannattaa selvittää oman alueen sosiaalityöntekijöiden kanssa tai kääntymällä meidän puoleemme lisätietojen saamiseksi.
6: Miten lapsen biologiset vanhemmat ovat mukana sijaishuollossa?
Biologisilla vanhemmilla säilyy huoltajuus sijaishuollon aikana, vaikka päivittäisestä hoidosta ja kasvatuksesta vastaavat sijaisvanhemmat. Heillä on oikeus osallistua lasta koskevaan päätöksentekoon ja saada tietoa lapsensa asioista. Toimiva yhteistyö biologisten vanhempien ja sijaisvanhempien välillä on lapsen edun mukaista, vaikka se voi joskus olla haastavaa.
Lapsen ja biologisten vanhempien tapaamiset järjestetään asiakassuunnitelmassa sovitulla tavalla. Tapaamiset voivat olla valvottuja tai valvomattomia tilanteesta riippuen, ja ne voidaan järjestää sijaisperheessä, biologisten vanhempien luona tai neutraalissa ympäristössä. Tapaamisjärjestelyissä otetaan aina huomioon lapsen turvallisuus ja etu.
Sijaisvanhemmilta odotetaan biologisten vanhempien kunnioittavaa kohtelua ja lapsen ja vanhemman suhteen tukemista. Tämä voi vaatia joustavuutta ja ymmärrystä vaikeissakin tilanteissa. Joskus yhteydenpitoa voidaan rajoittaa viranomaispäätöksellä, jos sen katsotaan olevan vahingollista lapselle, mutta lähtökohtaisesti tavoitteena on yhteistyö lapsen parhaaksi.
7: Millaista tukea sijaisvanhemmat voivat saada?
Sijaisvanhemmilla on oikeus monipuoliseen tukeen tehtävässään. Keskeisiä tukimuotoja ovat vastuutyöntekijän tuki, työnohjaus, täydennyskoulutus ja vertaistuki. Säännöllinen yhteydenpito lapsen asioista vastaavan sosiaalityöntekijän kanssa on tärkeä osa tukijärjestelmää. Me Go Strongilla tarjoamme sijaisvanhemmille räätälöityä tukea, joka vastaa sekä lapsen että sijaisvanhemman tarpeisiin.
Sijoitetulla lapsella on usein oikeus erilaisiin terapia- ja kuntoutuspalveluihin, kuten toiminta-, puhe- tai psykoterapiaan. Näitä järjestetään yhteistyössä terveydenhuollon ja sosiaalitoimen kanssa. Myös koulun tukitoimet, kuten erityisopetus tai koulunkäyntiavustaja, voivat olla tarpeen.
Sijaisvanhemmille järjestetään lomitusta ja vapaapäiviä jaksamisen tukemiseksi. Lisäksi tarjolla on erilaisia järjestöjen järjestämiä vertaistukiryhmiä ja virkistystoimintaa. Tuen saamisessa on alueellisia eroja, mutta sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneen kannattaa selvittää oman alueensa tukipalvelut ja verkostot etukäteen.
8: Miten sijaislapsen kiintymyssuhteen kehittymistä tuetaan?
Sijoitetulla lapsella on usein taustallaan kiintymyssuhdehäiriöitä tai traumoja, jotka vaikuttavat hänen kykyynsä luottaa aikuisiin ja muodostaa uusia kiintymyssuhteita. Kiintymyssuhteen rakentaminen vaatii aikaa, kärsivällisyyttä ja johdonmukaisuutta. Sijaisvanhemman on tärkeää ymmärtää trauman vaikutukset lapsen käyttäytymiseen ja reagointitapoihin.
Turvallisen kiintymyssuhteen muodostumista tukevat säännöllinen arkirytmi, ennakoitavuus ja selkeät rajat. Lapsi tarvitsee kokemuksen siitä, että aikuinen pysyy hänen rinnallaan myös haastavissa tilanteissa. Terapeuttinen vanhemmuus tarkoittaa lapsen kohtaamista ymmärtäen hänen käytöksensä taustalla olevia syitä ja tarpeita.
Käytännössä kiintymyssuhdetta voi tukea viettämällä lapsen kanssa kahdenkeskistä aikaa, vastaamalla hänen tarpeisiinsa johdonmukaisesti ja olemalla emotionaalisesti läsnä. Tarvittaessa voidaan hyödyntää terapeuttisia menetelmiä kuten Theraplay-terapiaa tai DDP-terapiaa (Dyadic Developmental Psychotherapy). Sijaisvanhemman on tärkeää saada tietoa ja tukea kiintymyssuhdehäiriöiden ymmärtämiseen ja kohtaamiseen.
9: Mitä oikeuksia ja velvollisuuksia sijaisvanhemmilla on?
Sijaisvanhemmilla on oikeus saada riittävästi tietoa sijoitettavasta lapsesta ja hänen taustastaan voidakseen vastata lapsen tarpeisiin. Heillä on myös oikeus tulla kuulluksi lasta koskevissa asioissa, vaikka lopulliset päätökset tekeekin sosiaalitoimi tai lapsen huoltaja. Sijaisvanhemmalla on oikeus tukeen, koulutukseen ja työnohjaukseen sekä vapaapäiviin.
Velvollisuuksiin kuuluu lapsen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja arjesta huolehtiminen. Sijaisvanhemman tulee noudattaa asiakassuunnitelmaa ja edistää lapsen ja hänen biologisten vanhempiensa yhteydenpitoa sovitusti. Vaitiolovelvollisuus koskee kaikkia lapseen ja hänen perheeseensä liittyviä tietoja.
Sijaisvanhemmalta edellytetään tiivistä yhteistyötä sosiaalitoimen ja muiden viranomaisten kanssa. Heidän tulee myös tiedottaa sosiaalityöntekijälle lapsen tilanteessa tapahtuvista muutoksista sekä omassa elämäntilanteessaan tapahtuvista merkittävistä muutoksista, jotka voivat vaikuttaa sijoitukseen. Sijaisvanhempien juridinen asema on määritelty perhehoitolaissa ja lastensuojelulaissa.
10: Miten sijaisvanhemmuus vaikuttaa koko perheeseen?
Sijaisvanhemmuus on päätös, joka koskettaa koko perhettä, ei vain sijaisvanhemmiksi ryhtyviä aikuisia. Perheen dynamiikka muuttuu väistämättä, kun perheeseen tulee uusi jäsen omine kokemuksineen ja tarpeineen. Perheen biologisten lasten rooli ja asema muuttuvat, ja heidän sopeutumiseensa tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Parisuhteelle sijaisvanhemmuus asettaa haasteita, sillä se vaatii paljon aikaa ja emotionaalisia voimavaroja. Toimiva kommunikaatio ja vastuiden jakaminen ovat tärkeitä. Myös isovanhempien ja muun lähipiirin suhtautuminen sijaislapseen vaikuttaa perheen kokonaistilanteeseen.
Perheen on hyvä valmistautua muutoksiin yhdessä keskustelemalla ja pohtimalla, miten kunkin perheenjäsenen tarpeet tulevat huomioiduksi muuttuneessa tilanteessa. Sijaissisaruutta tukee avoin keskustelu ja vanhempien aika ja huomio myös biologisille lapsille. Perheenjäsenten tunteiden käsittelylle on tärkeää antaa tilaa ja aikaa.
Sijaisvanhemmuus on arvokas tehtävä
Sijaisvanhemmaksi ryhtyminen on yksi merkityksellisimmistä tavoista vaikuttaa positiivisesti lapsen elämään. Vaikka tehtävä on vaativa ja tunteita herättävä, se tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden auttaa lasta rakentamaan turvallinen ja eheä tulevaisuus. Sijaisvanhempana toimiminen opettaa myös aikuiselle paljon itsestään, omista voimavaroistaan ja kyvystään rakastaa ehdoitta.
Sijaisvanhemmat kertovat usein, että lapsen edistymisen ja luottamuksen kasvun näkeminen on palkitsevinta heidän tehtävässään. Pienetkin onnistumiset ja yhteiset ilonhetket kantavat eteenpäin haastavampien aikojen yli.
Jos pohdit sijaisvanhemmuutta, kannustamme sinua ottamaan rohkeasti yhteyttä ja osallistumaan infotilaisuuksiin. Jokainen lapsi ansaitsee turvallisen kodin ja välittäviä aikuisia ympärilleen – sinä voit olla juuri se aikuinen, jota joku lapsi tarvitsee.
Hyödyllisiä tietolähteitä ja tukiverkostoja
Sijaisvanhemmuudesta kiinnostuneille on tarjolla runsaasti tietoa ja tukea eri kanavien kautta. Perhehoitoliitto (www.perhehoitoliitto.fi) tarjoaa kattavasti tietoa sijaisvanhemmuudesta, koulutuksista ja vertaistuesta. Pesäpuu ry (www.pesapuu.fi) on lastensuojelun erityisosaamisen keskus, joka kehittää sijaishuollon laatua ja tarjoaa materiaaleja.
Me Go Strongilla autamme mielellämme sijaisvanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä ja ohjaamme sinut oikeiden palvelujen piiriin. Tarjoamme tietoa, koulutusta ja tukea sijaisvanhemmille koko sijaishuoltoprosessin ajan. Arvostamme jokaisen sijaisvanhemman panosta ja haluamme varmistaa, että heillä on tarvittavat työkalut onnistuakseen tehtävässään.
Oman alueesi sosiaalitoimesta saat tietoa paikallisista käytännöistä, tukipalveluista ja korvausperusteista. Monilla alueilla toimii myös sijaisvanhempien vertaistukiryhmiä, jotka tarjoavat arvokasta kokemustietoa ja emotionaalista tukea. Oletko valmis ottamaan askeleen kohti sijaisvanhemmuutta? Tutustu aiheeseen lisää ja ota yhteyttä – voimme yhdessä pohtia, olisiko tämä sinun tiesi vaikuttaa myönteisesti lasten elämään.
