fbpx

Miten nuori itse voi ymmärtää omaa ADHD:taan paremmin?

family, father, mother-4787015.jpg

ADHD:n ymmärtäminen on nuorelle tärkeä askel kohti parempaa itsetuntemusta ja arjen hallintaa. Nuoret voivat oppia ymmärtämään neuropsykiatrisia erityispiirteitään tunnistamalla omat vahvuutensa, erottamalla ADHD-piirteet persoonallisuudestaan ja kehittämällä positiivista sisäistä puhetta. Itseymmärryksen työkaluina toimivat päiväkirjat, sovellukset sekä keskustelut ammattilaisten kanssa. Positiivinen lähestymistapa auttaa nuorta näkemään ADHD:n erityispiirteenä, ei puutteena tai esteenä täysipainoiselle elämälle.

Miten nuori itse voi ymmärtää omaa ADHD:taan paremmin?

ADHD vaikuttaa jokaisen nuoren elämään yksilöllisellä tavalla. Jotta nuori voi rakentaa positiivisen suhteen itseensä ja neuropsykiatrisiin erityispiirteisiinsä, on tärkeää lähestyä ADHD:ta vahvuuksien kautta. Itseymmärrys on avain tasapainoisempaan elämään – kun nuori tunnistaa omat toimintatapansa ja niiden taustalla vaikuttavat tekijät, on hänen helpompi löytää sopivia keinoja arjen haasteisiin.

Itseymmärrys ei synny hetkessä, vaan se on jatkuva prosessi, joka vaatii aikaa ja avointa suhtautumista. Tärkeintä on, että nuori oppii näkemään itsensä kokonaisena, ei vain diagnoosiin liittyvien haasteiden kautta.

Miksi positiivinen puhetapa on tärkeää ADHD-nuorelle?

Sisäinen puhetapa vaikuttaa merkittävästi siihen, miten nuori kokee itsensä ja ADHD:nsa. Negatiivinen sisäinen puhe (”en ikinä keskity”, ”olen aina myöhässä”) vahvistaa kielteistä minäkuvaa ja voi johtaa itsetunnon heikkenemiseen. Positiivisempi puhetapa sen sijaan rakentaa myönteisempää suhdetta itseen ja omiin erityispiirteisiin.

Positiivinen puhetapa ei tarkoita ongelmien kieltämistä, vaan niiden käsittelemistä rakentavasti. Sen sijaan, että nuori ajattelisi ”en koskaan saa mitään valmiiksi”, hän voi harjoitella ajatusta ”tarvitsen tauotusta ja selkeitä välitavoitteita työskennellessäni”. Tällainen ajattelu auttaa löytämään ratkaisuja sen sijaan, että juuttuisi ongelmiin.

Aikuisten esimerkki on myös tärkeä. Kun vanhemmat ja ammattilaiset puhuvat ADHD:sta mahdollisuutena ja erityispiirteenä – ei rajoitteena – nuori oppii näkemään oman tilanteensa monipuolisemmin.

Miten erottaa ADHD-piirteet omasta persoonallisuudesta?

ADHD:n ja persoonallisuuden erottaminen ei ole aina helppoa, mutta se on tärkeää terveelle minäkuvalle. ADHD vaikuttaa aivojen toimintaan ja tarkkaavuuden säätelyyn, mutta se ei määritä koko persoonaa. Keskeistä on ymmärtää, että esimerkiksi innostuvuus voi olla sekä persoonallisuuden että ADHD:n piirre.

Itsehavainnointi on hyvä keino oppia erottamaan, mitkä toimintatavat liittyvät ADHD:hen ja mitkä ovat osa persoonallisuutta:

  • Missä tilanteissa keskittymisvaikeudet ilmenevät eniten?
  • Mitkä asiat innostavat niin paljon, että keskittyminen on helppoa?
  • Mitkä ominaisuudet ilmenevät myös sukulaisilla, joilla on ADHD?

Ymmärrys siitä, että ADHD on vain osa itseä – ei koko identiteetti – auttaa nuorta rakentamaan vahvemman minäkuvan. ADHD selittää joitakin toimintamalleja, mutta persoonallisuus, arvot ja mielenkiinnon kohteet muodostavat kokonaisuuden, josta jokainen nuori on ainutlaatuisena yksilönä.

Mitä vahvuuksia ADHD voi tuoda nuoren elämään?

ADHD:hen liittyy usein monia vahvuuksia, joiden tunnistaminen on tärkeää positiivisen minäkuvan rakentamisessa. Näiden vahvuuksien tietoinen hyödyntäminen voi auttaa nuorta löytämään omia yksilöllisiä voimavaroja.

ADHD:hen usein liittyviä vahvuuksia ovat:

  • Luovuus ja innovatiivisuus – kyky ajatella laatikon ulkopuolelta ja tehdä yllättäviä yhdistelmiä
  • Energisyys – into ja kyky toimia silloin, kun jokin asia todella kiinnostaa
  • Ongelmanratkaisukyky – nopea reagointi muuttuviin tilanteisiin
  • Spontaanius – kyky tarttua hetkeen ja luoda uusia mahdollisuuksia
  • Empaattisuus – herkkyys havaita toisten tunteita ja tarpeita

Näitä vahvuuksia voi hyödyntää monissa arkipäivän tilanteissa. Esimerkiksi luovuutta voi kanavoida taiteeseen, käsitöihin tai ongelmanratkaisuun, ja energisyyttä voi hyödyntää urheilussa tai projekteissa, jotka vaativat intensiivistä keskittymistä.

Miten nuori voi selittää ADHD:taan muille positiivisella tavalla?

ADHD:sta kertominen muille voi tuntua haastavalta, mutta positiivinen lähestymistapa helpottaa kommunikaatiota. Kun nuori ymmärtää oman ADHD:nsa, hänen on helpompi selittää sitä myös muille tavalla, joka lisää ymmärrystä eikä vahvista stereotypioita.

Käytännön vinkkejä ADHD:sta kertomiseen:

  • Kerro konkreettisesti, miten ADHD näkyy juuri sinun elämässäsi
  • Nimeä sekä haasteita että vahvuuksia: ”Minun voi olla vaikea keskittyä pitkään, mutta pystyn ajattelemaan luovasti ja löytämään epätavallisia ratkaisuja”
  • Kerro avoimesti, mikä sinua auttaa: ”Pystyn keskittymään paremmin, jos saan liikkua välillä tai käyttää fidget-lelua”
  • Vältä negatiivisia ilmaisuja kuten ”kärsin ADHD:sta” – käytä mieluummin neutraaleja ilmaisuja kuten ”minulla on ADHD”

Kun nuori pystyy kertomaan ADHD:staan rakentavasti, hän voi samalla auttaa ympäristöään ymmärtämään neuropsykiatrista monimuotoisuutta paremmin ja vähentää siihen liittyviä ennakkoluuloja.

Mitä työkaluja on saatavilla ADHD:n itseymmärryksen tueksi?

Itseymmärryksen kehittämiseen on tarjolla monipuolisia työkaluja, joista nuori voi valita itselleen sopivimmat. Erilaiset menetelmät auttavat tunnistamaan omia toimintamalleja ja vahvistamaan positiivista ajattelua.

Hyödyllisiä työkaluja ADHD:n itseymmärrykseen:

  • Päiväkirjat ja seurantasovellukset – auttavat tunnistamaan, milloin keskittyminen on parhaimmillaan tai heikoimmillaan
  • Mindfulness-harjoitukset – kehittävät tietoisuutta omista ajatuksista ja tunteista
  • Vertaistukiryhmät – mahdollisuus jakaa kokemuksia muiden samassa tilanteessa olevien kanssa
  • ADHD-tietoon perustuvat kirjat ja podcastit – tarjoavat ymmärrystä ja käytännön vinkkejä
  • Ammattilaisohjaus – neuropsykologinen valmennus tai terapia voi auttaa erityisesti haastavissa tilanteissa

Go Strongin lähiympäristöön vietävä tuki tarjoaa nuorelle ammattilaisen ohjausta, joka auttaa koulunkäynnissä, elämänhallinnassa ja arjen koordinoinnissa. Tuen avulla nuori saa työkaluja itseymmärryksen kehittämiseen ja omien vahvuuksien tunnistamiseen.

ADHD ja minäkuva – näin rakennat positiivisemman suhteen itseesi

Positiivisen ADHD-minäkuvan rakentaminen on matka, joka kannattaa aloittaa pienin askelin. Tärkeintä on oppia puhumaan itselle kannustavasti, tunnistaa omat vahvuudet ja hyödyntää saatavilla olevia työkaluja. Itsemyötätunto on keskeistä – täydellisyyden tavoittelun sijaan voi opetella hyväksymään epätäydellisyyden ja iloitsemaan onnistumisista.

Käytännön askeleet kohti myönteisempää ADHD-minäkuvaa:

  1. Tunnista ja kirjoita ylös vahvuuksiasi
  2. Harjoittele positiivista sisäistä puhetta päivittäin
  3. Etsi tietoa ja tarinoita menestyvistä henkilöistä, joilla on ADHD
  4. Ympäröi itsesi ihmisillä, jotka näkevät vahvuutesi
  5. Hyödynnä ammattilaisten tukea tarvittaessa

Me Go Strongilla tuemme nuoria kohti parempaa itseymmärrystä ja positiivista minäkuvaa. Tarjoamamme lähiympäristöön vietävä tuki auttaa nuorta löytämään omat vahvuutensa ja rakentamaan toimivia arjen käytäntöjä. Uskomme vahvasti jokaisen nuoren mahdollisuuksiin ja ainutlaatuisiin vahvuuksiin – ADHD-piirteet mukaan lukien.

Positiivinen suhtautuminen ADHD:hen ei poista kaikkia haasteita, mutta se antaa nuorelle paremmat työkalut niiden kohtaamiseen. Kun nuori ymmärtää omaa toimintaansa, hän voi löytää keinoja hyödyntää vahvuuksiaan ja kehittää strategioita haastaviin tilanteisiin.

Aiheeseen liittyvät artikkelit

Jaa sosiaalisessa mediassa
Saattaisit myös pitää näistä
family, sun, love-7392843.jpg

Kuinka huoltaja voi olla mukana tukemassa koulussa jaksamista?

Vanhemman rooli lapsen kouluhyvinvoinnin tukijana on korvaamaton. Arjen rutiinit, riittävä lepo ja ravitseva ruoka luovat perustan koulussa jaksamiselle. Tutkimusten mukaan säännölliset nukkumaanmenoajat voivat parantaa lapsen koulusuoriutumista jopa 20%. Avoin keskusteluyhteys, aito kiinnostus ja aktiivinen yhteistyö opettajien kanssa mahdollistavat varhaisen puuttumisen haasteisiin. Kannustava ilmapiiri kotona tukee lasta kouluarjessa, mutta miten tunnistaa merkit, kun lapsen jaksaminen on koetuksella?

LUE LISÄÄ »

Voiko perhetyön avulla välttää lapsen sijoituksen kodin ulkopuolelle?

Perhetyö tarjoaa tehokkaan tukimuodon, joka voi estää lapsen sijoituksen kodin ulkopuolelle. Oikea-aikaisesti aloitettuna se vahvistaa vanhemmuutta, parantaa perheen vuorovaikutusta ja tukee arjen hallintaa. Tutkimukset osoittavat, että perheiden omassa ympäristössä toteutettu työskentely antaa konkreettisia työkaluja, joilla vaikeatkin tilanteet voidaan ratkaista. Miten perhetyö käytännössä toimii?

LUE LISÄÄ »

Miten sijaisvanhemmuus eroaa adoptiosta?

Sijaisvanhemmuus ja adoptio tarjoavat erilaisia polkuja lapsen hoitamiseen. Juridisesti ne eroavat merkittävästi: sijaisvanhemmuus on väliaikainen järjestely, jossa biologiset siteet säilyvät, kun taas adoptio luo pysyvän juridisen perhesuhteen. Tutkimuksemme osoittaa, että molemmissa vaihtoehdoissa lapsen etu on keskiössä, mutta ne soveltuvat erilaisiin elämäntilanteisiin. Mitä sinun tulisi huomioida valitessasi sinulle sopivaa vaihtoehtoa?

LUE LISÄÄ »